Polkupyöräily sopii hyvin marttailuksi, onhan se ekologinen ja terveellinen liikkumismuoto. Pyöräily on myös mukavaa, kunhan kulkuväline on kunnossa. Mutta ollaanpa rehellisiä, kuinka moni meistä muistaa uskollista mankeliaan säännöllisesti huoltaa? Käsi ei ainakaan minulla nouse tässä kohtaa, mikä on häpeäkseni myönnettävä. Marttailta aiheenaan "Polkupyörän keväthuolto" oli siis enemmän kuin tarpeen, ja sellainen oli vuorossa huhtikuisena maanantai-iltana.

Marttalaan oli saapunut oikein ilmielävä mies (!) opastamaan polkupyörän huoltotöissä. Vauhtimarttojen perustajan Mariannen veli Rami, entinen kilpapyöräilijä, oli ystävällisesti lupautunut illan vetäjäksi. Paikalle saapui myös kymmenisen pyöräilevää marttaa, joista muutama oli tuonut myös polkupyöränsä mukana.

Mikä sitten on tärkeintä pyörän huollossa? Hyvin yksinkertaisesti: puhdistaminen ja öljyäminen. Ramin mukaan ruoste on pahinta, mitä pyörälle voi sattua. Puhdistamista saisi kura-aikaan tehdä jopa viikottain, kevyt rätillä pyyhkiminenkin kannattaa. Hiekkaa ja muuta likaa ei saisi olla oikeastaan missään kohden pyörää, sillä juuri se aiheuttaa ruostumista. Rami näytti kuinka kätevästi ketjuja voi puhdistaa niitä irrottamatta suihkautettavan puhdistusaineen ja rätin avulla, samalla kun toisella kädellä pyörittää polkimen kampea. Puhdistukseen kelpaa kuulemma myös dieselöljy, mikä tosin on sotkuisempaa puuhaa. Polkupyörille tarkoitettua öljyä myydään mm. Biltemassa, ja sekin tulee kätevässä suihkautusvalmiissa pullossa. Öljyä voi laittaa melkeinpä joka paikkaan PAITSI jarrupaloihin. 

Avovaihteita puhdistetaan rätinsuikaleella.

Vauhtimartat olivat voineet lähettää etukäteen kysymyksiä ja aiheita, joita toivoivat illassa käsiteltävän. Yksi näistä kysymyksistä kuului "Mitä kuuluu kiristää?". Vastauksena saatiin kuulla, ettei juuri mitään, ellei pyörä ole aivan uusi. Uusi pyörä kannattaa ostaa asiantuntevasta liikkeestä juuri siksi, että siellä se osataan myös säätää käyttäjänsä mukaan. Marketeista ostettuja pyöriä pitää säätää melkeinpä aina itse. Vanhoissa pyörissä ainoastaan vaihteen vaijeria voi joutua säätämään, mikäli vaihteen vaihto ei onnistu. Napavaihteiden huolto kannattaa jättää huoltoliikkeen tehtäväksi.

Opimme myös kuinka satulaa ja ohjaustankoa säädetään. Monikaan ei tainnut tietää, että satulaa voi säätää myös vaakasuunnassa ja kallistuskulmaltaan. Istuinkorkeuden tulisi olla sellainen, että poljinten ollessa vaakatasossa polvi on luotisuorassa linjassa päkiään. Niin, kaikkihan me toki tiedämme, että pyörää poljetaan päkiöillä, eikä kantapäillä. 

Lopuksi Rami vielä näytti kuinka sisärengas irroitetaan esimerkiksi paikkausta varten. Rengasrauta oli ainakin minulle tätä ennen täysin tuntematon käsite, mutta eipä ole enää. Vaikka renkaan paikkaus onkin melko yksinkertainen toimenpide itsessään, näytti renkaan irrottaminen ja paikalleenlaitto sen verran monimutkaiselta, että lienee paras vältellä lasinsiruihin ajamista. Tiesittekö muuten, että rengas voi puhjeta myös liian korkean rengaspaineen vuoksi? Rotvallin reunaan ei kannata ajaa siis kovaa, ettei kumi puhkea. No, ei se ole viisasta kyllä muutenkaan.

Rengasraudoilla saadaan ulkorenkaan ja vanteen väliin aukko sormille renkaan irrottamista varten.

Kiitos Ramille opettavaisesta illasta!

Virve