Syksy tuo sienet yhtä varmasti kuin Vauhtimartat kömpivät kesäteloilta toimintailtoihin. Tätä syksyä emme aloittaneetkaan turvallisesti Marttalassa, vaan kumisaappaat jalassa metsässä. Kosteana maanantai-iltana 12.9. kokoonnuimme oppimaan uutta syötävistä ja vähän vähemmän syötävistä sienistä. Oppaaksemme oli lupautunut kotitalousneuvoja, ruokasieniasiantuntija Tuula Kylä-Laaso Pirkanmaan Martoista.

Tuula jakoi meille alueen kartat ja ohjeisti meitä keräämään ihan kaikkea, mitä eteen metsässä tulee. Tietenkin lähinnä nyt niitä sieniä muistuttavia asioita. Jakaannuimme pieniin ryhmiin, joissa osa oli kokeneempia sienestäjiä, toiset taas eivät VIELÄ osanneet/uskaltaneet kerätä sieniä lainkaan. Luvattu sadekaan ei säikäyttänyt 14 innokasta uutta ja vanhaa Vauhtimarttaa, jotka korit ja ämpärit heiluen katosivat metsään löytöjä tekemään.


Nuijakuukuset ovat hyviä ruokasieniä nuorina.

Minä lyöttäydyin ryhmäksi Ilonan ja Terhin kanssa, ja yhdessä löysimme vaikka mitä laajalla väriskaalalla. Erään valkoisen sienen Terhi oli poiminut lehden avulla, sillä epäilimme sen hyvyyttä suuresti. Kaunis kuin mikä, mutta….Turhaan kuitenkin pelkäsimme, sillä Tuula tunnisti sienen nopeasti herkkusieneksi ulkomuodon ja lievän anismaisen tuoksun perusteella. Tämä olikin oiva esimerkki siitä miten sienet on hyvä poimia kokonaisina maasta nyppäisten. Jos kyseessä olisi ollut hyvin myrkyllinen valkokärpässieni, olisi sen heti tunnistanut jalan pallomaisesta 'jalkaterästä' ja sitä verhoavasta 'sukasta'.


Retken satoa.

Saalistuksen jälkeen kokoonnuimme Tennishallin parkkipaikalle korien sisältöjä tutkimaan. Etenimme sieniryhmittäin tatit, haperot, rouskut jne. Tatit olivat tuttuja, mutta uutta oli punikkitattien valtava värikirjo, joka vaihtelee sienen 'emäpuun' mukaan. Opin, että kaikki haperot ovat hyviä ruokasieniä, paitsi ruskeat ja tosi kirkkaan punaiset sienet. Uusia tuttavuuksia olivat korpirousku, kuusenleppärousku ja toisaalta ei ruokasienistä nurmirousku ja valekanttarelli. Oli lohduttavaa kuulla, että kukaan ei tunne kaikkia sieniä ja tunnistamattomien madonhattujen voi silti antaa kasvaa ja komistaa syksyistä metsää. Loppuillan kaatosateesta huolimatta koteihin lähti joukku sienistä hullaantuneita marttoja.


Ukonsieni on erittäin herkullinen.

Teksti Anu
Kuvat Eija